Mistä lapsi tietää, että saa sanoa EI?

Kohu seksuaalisesta häirinnästä on herättänyt puhetta siitä, millaista on sopiva kosketus ja käytös. Kohu on paljastanut, etteivät nämä ole läheskään meille kaikille selviä. Toisaalta ei ole mikään ihme, ettei aikuisenakaan tiedä rajoja, jos niitä ei ole koskaan opetettu. Lapsi ei tiedä kehon koskemattomuuteen liittyviä turvataitoja, jos niitä ei kerrota.

Onko meillä suomalaisessa kulttuurissa tapana opettaa kotona turvataitoja lapsille? Siis liittyen lapsen oman kehon suojelemiseen ja arvostamiseen?  Ne on yhtä lailla tärkeää opettaa kuin se, kuinka liikenteessä tai keittiössä toimitaan turvallisesti.  Ehkä meistä tuntuu, että kehoon liittyvien turvataitojen opettaminen on hankalaa.

Loppujen lopuksi kyse on vain muutamista tärkeimmistä, maalaisjärjellä ymmärrettävistä seikoista. Kuten oman kehon tunteminen, yksityisen rajan tietäminen ja itsemääräämisoikeuden ymmärtäminen. Maalaisjärjestä huolimatta me vanhemmat emme läheskään aina huomaa opettaa näitä tuikitärkeitä taitoja lapsille. Eihän meillä usein ole kokemusta siitä, että meillekään niistä olisi selvästi kerrottu.

Lapsi ei kuitenkaan voi esimerkiksi tietää, että hänellä on lupa sanoa EI – aikuisellekin – jos sitä ei hänelle kerrota.

Lapsesta asti on tärkeää saada tietää, että ei ole pakko halata, jos ei halua. Tai että kaikki eivät pidä samanlaisesta koskettamisesta. Toiset tykkäävät painia tai paijata, ja toiset eivät – eikä tarvitsekaan. Jonkun on kerrottava lapselle, että jos mikään kosketus tuntuu ahdistavalta, niin aina saa sanoa heti EI, ja lähteä heti pois.

kasvukaruselli saara sahlsten kehotunnekasvatus turvataidot

Liian kiltin rooliin opetettu ihminen antaa helposti kohdella itseään huonosti. Jos taas lasta on kohdeltu kotona huonosti, ei hänellä välttämättä ole mallia turvallisesta ja hyvän tuntuisesta läheisyydestä. Siksikin on tärkeää, että turvataitojen opettaminen ei jää vain kodin vastuulle – vaan niistä puhuminen tapahtuisi luontevana osana myös päiväkotien ja koulujen arkea. Lapsena opittu itsensä ja toisten kunnioittaminen kantaa myös aikuisina.

Lapsille vaikeidenkin aiheiden opettaminen sujuu usein helpoiten kuvakirjojen avulla. Turvataitoihin liittyviä tarinakirjoja on vain käsittämättömän vähän. Jos sinulle on tullut sellaisia vastaan, niin saa ilmiantaa!

Harvinainen kuvakirja, joka opettaa erinomaisesti tarinan keinoin EI:n sanomista, on jo kymmenen vuotta sitten julkaistu, hyvinkääläisen lastentarhanopettaja Sari Vennon Peikonhäntä. Pieni painos on tietysti loppuunmyyty, mutta sitä saa vielä kirjastoista. Suosittelen lämpimästi. Olen saanut palautettua omankin lainakappaleeni muiden saataville, kun ystävällinen kirjailija raaski lähettää kappaleen omasta hyllystään. Kirja on kulkenut tilaisuuksissa mukanani- ja tulee kulkemaan jatkossakin.

peikonhäntä turvataidot kasvukaruselli

Oma lapseni ei ollut ensin kannen perusteella innoissaan, mutta kirjan luettuamme hän henkäisi: “Tykkäsin tästä tosi paljon. Voidaanko lukea uudelleen?” Samassa yhteydessä on luontevaa jutella sanoma vielä auki: omasta kehosta saa päättää itse ja toisen koskemiseen pitää kysyä lupa. Aiheen voi yhdistää lapsen oman elämän tuttuihin tilanteisiin useimmiten erittäin helposti.

Mitä veikkaatte, olisiko #metoo:n kaltaisille kampanjoille tarvetta, jos oman ja toisten kehojen kunnioittaminen olisi meille lapsesta asti päivänselvää?

“Peikko kääntyi katsomaan kauniisti kaartuvaa häntää. Se siristi silmiään, huiskautti häntäänsä. – Minun ikioma häntäni, se kuiskasi ylpeyttä äänessään. – Se on…hieno!”

kasvukaruselli saara sahlsten turvataidot
Läheisyys on mahtava asia! Omaa ja toisten kehoja saa ilman muuta pitää hyvänä ja telmuta yhdessä. Kunnioitetaan kuitenkin itseämme ja toisiamme. Kosketuksen kuuluu tuntua hyvältä. Ikävälle kosketukselle kannattaa aina sanoa EI.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s